Kategoria-arkisto: Tarinoita

Nallelta

Luin hiljattain Björn Wahlroosin kirjan Markkinat ja demokratia – loppu enemmistön tyrannialle ja päätin prosessoida siitä heränneet ajatukset muidenkin ruodittaviksi. Alla muutamia nostoja esseestäni, voit myös ladata koko esseen itsellesi tästä.

“Ainakin vielä toistaiseksi kaikkien muiden kuin ehkä asunto-osakeyhtiöiden oletetaan tekevän voittoa ja jakavan tuon voiton yhtiöön sijoittaneiden ihmisten kesken. Ja vaikka maailma on täynnä jaloja arvoja, erittäin kannatettavia ideologioita ja varsin kekseliäitä ansaintamalleja, joudumme edelleen vaihtamaan ruokaostoksemme kaupan kassalla rahaan.”
****

“Jos kuitenkin ajatellaan asiaa niin, että päätti presidentti (jo valmiiksi karsitulla vallallaan) mitä tahansa, se ei vaikuta mitenkään sinun tai minun menestymiseeni – puhumattakaan vaikka sadan tai tuhannen muun ihmisen välillisestä menestyksestä. Jos taas olen pörssiyrityksen toimitusjohtaja, voi sellaisia päätöksiä tulla vastaan jopa kuukausittain, joita tekemällä vaikutan positiivisesti (tai epäonnistuessani negatiivisesti) sekä omaan, että välillisesti satojen tai tuhansien ihmisten menetykseen.”
****

“Uskon, että jokainen, joka on koskaan tehnyt jonkin luovan suoritteen, on samaa mieltä siitä, että lopputulos on nopeammin valmis kun siitä on jonkinlainen visio olemassa. Silloin kun tuo visio on jollakulla (tulosvastuullisella) kirkkaana mielessä ja hän on siihen sitoutunut, on prosessiin turha sotkea mitään äänestyksiä mukaan.”
****

“Ihmiselle suotu vapaa tahto myös tekee sen, että tyytymättömällä ihmisellä säilyy itsellään vastuu tehdä muutosta edesauttavia päätöksiä jos niiden tarve ilmenee. On siis turha russuttaa jos oma pokka ei riitä tekemään tarvittavia toimenpiteitä lähdön eteen jos sen pelin säännöt muuttuvat, jota alun perin lähti pelaamaan.”
****

“Ei kukaan halua pelata häviävässä joukkueessa. Voittoja odotellessaan ihmisen toimintaa ohjaa joko sokea usko vielä tapahtuvaan nousuun tai lopullinen uskon menetys siihen että sijoitus vielä moninkertaistuisi. “
****

“On tärkeää muistaa, että asiat voivat olla erittäin järkeenkäypiä riippumatta siitä kuinka mieluisia ne olisivat. Jokainen, joka on koskaan esimerkiksi laihduttanut tietää siihen liittyvät lainalaisuudet ja niiden järkevyyden vaikka se ei mukavaa olisikaan.”
****

Inpisaatiota viikkoon!

Jussi

Ei mitään hyötyä…?

Seinfeld oli siitä kuuluisa sarja, että se ei kertonut mistään. Showssa on jopa jakso, jossa kaksi päähenkilöä kertoo sarjansa ideaa TV-yhtiön tuotantopäällikölle ja keskustelu etenee suunnilleen näin:

“It’s about…nothing!”
“Well…it’s gotta be about something”
“No, no! It’s about…NOTHING!”

Miettikääpä kun tässä nykymaailmassamme on perusteltava kaikki juurta jaksain ja kaiken odotetaan suunnilleen keittävän kahvit meidän puolesta vaikka se olisi esimerkiksi…auto. Miettikääpä jos saataisiin yhtäkkiä myytyä tavaroita seuraavanlaisella keskustelulla:

“Mitä hyötyä tästä on?”
“Ei mitään”
“Täytyyhän siitä nyt jotain hyötyä olla?”
“Ei mitään hyötyä. Tästä ei ole oikeasti sulle MITÄÄN hyötyä. Ostatko?”
“Tottakai!”

No entäpä Seinfeld? Vain yksi kaikkien aikojen suosituimmista TV-sarjoista ikinä.

Show, joka ei kertonut mistään

Pitäisikö tästä oppia jotain?

Jussi

Metsäkukkia ja Säkkijärvenpolkkaa

 

Vanha kansa määritteli aikoinaan haitarinsoiton osaajan sillä perusteella, että tämä osasi soittaa joko kappaleen Metsäkukkia tai Säkkijärvenpolkka. Todellisen virtuoosin merkki oli jos molemmat irtosivat.
Kahden – tai edes toisen – kappaleen soittamiseen perustuvassa “talent-tuomiossa” oli kyse yksinkertaisesti siitä, että musiikki tarvitsee yleisön ollakseen missään määrin merkityksellistä ja kyseinen yleisö nyt vaan tunsi nuo kappaleet hyvin – ne kolahtivat. Ei ollut väliä kuinka nopeita skaaloja tai näppäriä sormiharjoituksia muuten osasi – niissä ei ole ollenkaan samaa fiilistä kuin tutussa biisissä.

Aika kuluu, mutta lainalaisuus säilyy. Olin tiistai-iltapäivällä Kauppalehden Kasvuyritystapahtumassa ja Jeesus että nukutti. Vinkki nykyajan lainalaisuuksista tapahtumanjärjestäjille:

Se, että jotain sanotaan tapahtumaksi, ei tee sen sisällöstä automaattisesti mielenkiintoista

Oli siellä hyvääkin; eri rahoitusmuodoista kertova kaveri esitti asiansa erittäin eläväisesti ja sai aikaiseksi tilaisuuden luonteeseen ja meihin paikallaolijoihin nähden kohtuullisen kanssakäymisen yleisönsä kanssa. Muuna aikana nukutti julmetusti. Tämä siis vain hyväntahtoisena palautteena järjestävälle taholle. Viime vuoden vastaavassa pysyin terävänä koko ajan.

Tarinan opetus: jos Metsäkukkia tai Säkkijärven polkka on se millä fiilis on kerran saatu, soita ainakin ne. Toinen encorena.

Fiilistä viikonloppuun!

Eilinen

Mikä meidän kaikkien to-do-listoille on yhteistä? Se, että se piti olla valmis eilen. Ilmankos Beatlesin Yesterday on maailman koveroiduin biisi…

Tiedättekö mitä olen huomannut? Ainoa syy, miksi en tee jotakin – ihan mitä tahansa pikkujuttuakaan – nyt saman tien, on siinä että luulen jostain kumman syystä että mulla on aikaa tehdä se…niin no, joskus toiste. Ehkä kaikkien toimintapäivien äitinä eli huomenna?

Tässä yhtenä iltana aloin tosissani purkamaan tuota ajatusta ja päädyin esittämään itselleni seuraavan kysymyksen:

Paljonko olen antanut itselleni aikaa tehdä jotakin ja miksi luulen että mulla on se aika käytössäni?

Odotanko, että olen vaikka 32-vuotiaana jotenkin itsevarmempi tekemään joitain asioita? Tuskin.

Tiedättekö mikä on elämässä meille kaikille yhteistä? Kaikille on ostettu pelkkä menolippu.

Ja nyt, lähde tekemään se asia, jota mietit!!

Rohkeutta ja lapsenuskoa päivään!

Jussi

Kuinka paljon on liikaa?

Nyt tulee väkisinkin markkinoitua salakavalasti jenkkileffaa – mutta minkäs teet kun sen matsku sytyttää!?

Think big (tai BIG, kummin vaan) on omasta mielestäni aika kulunut mantra. Ehkä sen vuoksi, että IHAN liian usein sen sanomiseen liitetään ei-kuitenkaan-lopulta-niin-huomattavia tekoja. IHAN liian monta kertaa syyllistytään siihen, että se jumalattoman iso juttu onkin lopulta sinisen sävyn vaihtaminen logossa ja tuotenimen kirjoittaminen kokonaan Capslockilla – huu!

Minä olen kai melkoinen pilviinkurkottaja ja tuleva megoisti (=megaegoisti) kun olen vaan edelleen sitä mieltä, että isosti ajatteleminen ei kunnioita oikeastaan mitään rajoja ja jonkun on pakko suuttua tai säikähtää tai mieluummin molempia silloin kun onnistutaan ajattelemaan oikeasti isosti.

Ei ole sellaista kuin liikaa tai liian isosti ajateltu. Anna mennä vaan, pystyt kyllä isompaankin! Olet piru vieköön jokusen hetken kestäneen evoluution huipputuote, joka ei ole tehnyt vielä puoliakaan siitä mihin kykenee, joten olet itsellesi velkaa sen että pistät vähän kierroksia pyttyyn. Täydellistä maailmaa ei tule eikä pidäkään tulla. Jos meillä sellainen olisi, niin mitä helvetin virkaa meillä ihmisillä sitten olisi?

Tässäpä väliin aiheeseen liittyvä video, jolla samalla syyllistyn ylpeänä markkinointiin

Jos et mitään muuta, ota ainakin talteen lause

“…my ambition is unlimited. You know that I will settle for nothing short of greatness or I will die trying.”

Siitähän tässä koko touhussa (=elämässä) on kyse, eikö vaan? Olla tyytymättä mihinkään muuhun kuin ehdottomasti parhaaseen mitä siitä voi itselleen ja ympäristölleen tehdä. Ja sehän vaatii suorassa seisomista.

On kiva haluta joidenkin asioiden olevan mahdotonta ettei tarvitsisi edes aloittaa niiden tekemistä, mutta nyt kun se on käsitelty, ei voida enää käyttää samaa tekosyytä. Voidaan lähteä tekemään.

Anna mennä! Sulla on mun lupa jos sitä odottelit. Vaikket tarvitse sitä keneltäkään, kuten tiedät(?)

Mikä on käsittämättömintä mitä olet viime aikoina tehnyt ja miten voit laittaa paremmaksi? Kerro mulle myös!

Jussi

 

“Hyvä fiilis” – täppä ruksattuna eteenpäin

Tänä aamuna on taas tavallista(kin) parempi katsomiskulma maailmaan. Kun alan jäljittää sen syitä  – josko hyvän fiiliksen syitä nyt tarvii ihmetellä – huomaan alkuperän olevan viime viikossa ja Hubin yhteistyökumppanin, Valmennustoimisto Sitomon energiassa. On vaikea pukea sanoiksi sitä mitä heiltä saamme, joten sanon vain sanan “mahtavuutta”.

Tässä hyvän mielen tunteessa ajattelee lopulta ihan samoja asioita kuin muutenkin; liiketoimintaa, uusasiakashankintaa, niitä ah niin ihania prosesseja sekä jatkuvaa kehittymistä. Ei siis kukkaketoja, ei lorvimista laiturinnokassa eikä edes mitään “muista hymyillä”-mantraa.  Oikeastaan olennaisinta onkin huomata, että ilman filtteriä omana itsenään oleminen ja silti yhtä bisnesorientoitunut kuin ennenkin eivät millään tavalla sulje toisiaan pois. Päinvastoin, ne vahventavat toisiaan ja helpottavat huomattavasti ajattelutyötä, jota kumminkin on se noin 95% työajasta.

Konkreettinen esimerkki: olin kerännyt noin sadan kontaktin listan ihmisistä, joille aioin soittaa ja kutsua kahville. Nyt huomaan, että vaikka edelleenkin tapaan mielelläni kaikki ne ihmiset, aloitan silti aivan toisella lähestymistavalla – etsimällä sellaisia, jotka inspiroivat itseäni. Olisitkohan sinä yksi niistä?

Kun asiaa pysähtyy hetkeksi miettimään, tajuaa, että tässä meidän aivoiksi kutsutussa käyttöjärjestelmässämme on aivan kriittisen tärkeää olla “hyvä fiilis” – täppä oletusarvoisesti ruksattuna jos meinaa että jostain työn tekemisen tapaisesta tulee jotain. Muuten mennään jatkuvassa vikasietotilassa ja sehän tarkoittaa, että joku siisti sovellus ei ole käytössä.

Ruksaa siis täppäsi nyt! Aikaa on aina. Voit aloittaa vaikka seuraavalla videolla, josta ei fiilistä puutu!

Loistavaa viikkoa!

Jussi

Heinäkuun hiljaiseloa

Hub on koko heinäkuun ollut hiljainen, kuten varmasti kaikki muutkin suomalaiset työpaikat. Eloa onneksi paikkaan ovat tuoneet Dream Cityn ulkomaalaiset opiskelijat. Hubilla onkin heinäkuussa kuullut enemmän englannin kielistä keskustelua kuin suomen kielistä, mikä on ollut mukavaa vaihtelua. Näillä opiskelijoilla on riittänyt energiaa ja intoa tehdä töitä heinäkuun aikana ja sitä on ollut jopa kadehdittavaa seurata.

On mielenkiintoista huomata, että vaikka suurin osa Hubin jäsenistöstä on yrittäjiä ja kovia tekemään työtä, viettävät hekin lomaa heinäkuussa. Hubin yrittäjät ovat kumonneet myytin siitä, ettei yrittäjällä voi olla lomaa. Hetkittäin tiloissa on ollut havaittavissa ihmiskatoa heinäkuun aikana ja sen perusteella voikin olettaa monen lomailevan tai ainakin siirtyneen työskentelemään laiturin nokkaan.

Lomakuukausi on kuitenkin kohta ohi tältä vuodelta. Tämän on voinut huomata hiljalleen normaalirytmiin palailevasta jäsenistöstä. Tämän viikon aikana tiloihin on palannut hymyileviä ja päivettyneitä hubilaisia. Myös Hub aktivoituu jälleen elokuussa. Elokuun aikana on jälleen viikottain tapahtumia ja puhujia. Kannattaa siis kurkata Tapahtumat-välilehti. Tervetuloa takaisin töihin!

Elisa

Mikä on Dream City ja miksi sitä tarvitaan juuri nyt?

Dream CityHubissa on kohta muutaman viikon hyörinyt iso joukko ihmisiä, jotka liittyvät jotenkin Dream Cityyn. Kukaan ei kuitenkaan oikein osaa selittää mistä on kyse. Eivätkö ihmiset siis tiedä, mitä he tekevät, vai onko kyse jostain niin erikoisesta jutusta, ettei sitä pysty helposti tukemaan sanoiksi? Ehkä hiukan molempia.

Dream City syntyi siitä oivalluksesta, että Suomi ja  Tampere on aivan hiljattain monesti nimetty parhaimmaksi tai vetovoimaisimmaksi paikaksi elää, ja Tampereella on syntynyt 1800-luvulta näihin päiviin monia koko maailmaa muuttaneita innovaatioita. Mutta ollaanko Tampereella näistä saavutuksista ylpeitä? Kannustammeko edelleen toisiamme toteuttamaan suuria tai pieniä unelmiamme?

Tiimi Dream Cityn takana on sitä mieltä, että ei, ja he päättivät tehdä asialle jotakin. Tiimissä on mukana hubilaisia, Tampereen korkeakoulujen kansainvälisiä opiskelijoita ja muita ihmisiä verkostoista – kaikkiaan yli 10 kansallisuutta ensimmäisestä päivästä lähtien! HITLAB:in Ahmed Shalaby koittaa pitää kokonaisuutta hanskassa ja kuvaa jatkuvasti Making of -dokumenttia kännykällään.

Dream City tukee ja palkitsee ideoita, ihmisiä, yhteisöjä ja kaupunkeja, jotka auttavat toisia saavuttamaan unelmiaan. Tampere ja Suomi antavat ponnahduslaudan tuoda maailman ihmiset unelmoimaan yhdessä nuorten kanssa, joten unohdetaan hetkeksi Kreikan ja EU:n ongelmat ja keskitytään kehittämään itse maailmaa paremmaksi paikaksi. Parin kuukauden kehittelyn ja työskentelyn jälkeen Dream Citystä onkin syntynyt Wave 100 -kanavalla ja verkossa esitettävä tv-sarja, Inspiration Park -tapahtuma ja Dream City Award -palkintokonsepti.

Tv-sarjan ensimmäiset jaksot on jo kuvattu ja ensimmäinen episodi ilmestynyt: siinä tutustutaan Tampereen pormestariin unelmoijana sekä kysellään kadulla ihmisiltä heidän unelmistaan – jakson voi katsoa myös alta YouTubesta. Tulevissa jaksoissa kysellään mm.  Unelmatyöskentely-kirjan kirjoittajalta Marja Leena Toukoselta, miten unelmista pääsee käytännön toteutuksen tasolle ja oliko Globe Hope Seija Lukkalan unelma.

Dream City on hieno esimerkki projektista, joka on tuonut yhteen joukon ihmisiä eri puolilta, erilaisia taitoja ja kiinnostuksenkohteita, mutta joita yhdistää into ja motivaatio työskennellä toisten inspiroimiseksi ja jonkin uuden jutun luomiseksi. Niin hullua että se voi onnistua!?! :)

Dream City:a voi seurata osoitteesta: http://www.thedreamcity.com. Jos haluat olla projektissa mukana, kannattaa olla yhteydessä Ahmediin. Stay tuned!

Dream Cityn ydintiimi starttaamassa päivää 16.6.2011

Dream Cityn ydintiimi starttaamassa päivää 16.6.2011

Kesämökki-illan tunnelmia

Tässä tunnelmia hubilaisten kesäillan vietosta 16.6. Ikaalisissa Franginkarilla. Saimme upean aurinkoisen illan ja grillailtiin, tarinoitiin, saunottiin ja uitiin melkein puolilleöin. Mitä opimme? Jonkun kannattaisi mennä edeltä lämmittämään paljua – se oli aina ‘tunnin päästä valmis’. :D

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Lisää tarinoita kuvista Facebookin galleriassa. Kiitos kaikille mukana olleille! Olette huippuja! Katsotaan jos ehditään järjestää vielä toinen illanvietto loppukesästä!  :)

Liiketoimintasuunnitelma ei ratkaise mitään

Ei sen olemassaolo huono asia ole, mutta todellinen breikkaaminen tapahtuu todennäköisesti ihan eri tavalla kuin mitä itse alun perin suunnittelee.

Tätä mieltä on Salaattiklubilla 12.5. vieraillut Starduck Studios Oy:n toimitusjohtaja ja osaomistaja Henri Liljeroos. Henri kertoi Starduck Studiosin ja sen tuotteen Intoloop Kidsin tarinan idean syntymisen alkuvaiheilta aina näihin päiviin asti eikä matkalta puutu mielenkiintoisia käänteitä. Vai mitä sanotte esimerkiksi siitä, että Japanissa sivu nostettiin suosituimmaksi nettipalveluksi sellaisten nimien viereen kuin Facebook, MySpace, Ning ja LinkedIn?

Palvelun käyttämisen turvallisuuden nimeen vannova Starduck Studios aloitti toimintansa syksyllä 2009 kolmen perustajakaveruksen voimin. Aivan aluksi kaikki kolme hakivat tietenkin starttirahaa toiminnalle ja saivat sen – huolimatta siitä, että vain yksi ihminen yrityksestä voi sitä hakea.

”Joskus ei kannata selvittää ihan kaikkea”, kuten Henri itse asian ilmaisee.

Pääomaa toimintaan haettiin vuonna 2010 myös Finnveralta ja Tekesiltä sekä yksityisiltä sijoittajilta. Maksullisia konsultteja kaverukset eivät käyttäneet vaan koko oma verkosto pengottiin tutuntutuntuttuja myöten avustamaan sen suhteen kenen juttusille ja millä tavoin kannattaisi mennä. Näitä neuvotteluja varten tulevilla menestyjillä oli toki liiketoimintasuunnitelma, mutta Henrin mukaan kukaan ei sitä missään vaiheessa edes kysynyt. Tuo liiketoimintasuunnitelma toimiikin Henrin mukaan nyt jo lähinnä nostalgisena viihteenä ennemmin kuin ryppyotsaisena suuntaviivoittimena.

Rahoituksen hakuun ja ylipäänsä toiminnan kehittämiseen Henri antaa vinkkeinä muutaman tärpin:

-         tarkkaile miten ideasi otetaan alkuvaiheessa vastaan – Intoloop Kids herätti jatkuvasti ”miksei tällaistä ole jo keksitty” – reaktioita

-         tutustu ELY-keskuksen yrityksen kehittämisavustukseen – ”mitä kaikkea sillä saakaan”

-         numerot on aina vedetty hihasta, kaikilla – tärkeämpää on pystyä perustelemaan miten niihin on päädytty

-         ole aktiivinen ideasi levittämisessä – ihmiset voivat innostua vain sellaisesta minkä olemassaolosta tietävät

-         tehkää roolijako mahdollisimman nopeasti ja jos mahdollista, vapauttakaa muutama ihminen pelkästään rahan perässä juoksemiseen

-         ole kärsivällinen vieraan pääoman kanssa neuvotellessa – Starduck Studiosin toinen pääomakierros on kestänyt 9 kuukautta

Henri valotti rahoitustaivalta myös sen suhteen, että ensimmäisellä pääomakierroksellaan heillä ei ollut selkeää fokusta monipuolisen alustansa kanssa. Vasta toiselle kierrokselle lähdettäessä fokukseksi oli muodostunut nykyinen lapsiteema. Alusta todellakin taipuu periaatteessa mihin tahansa kiinnostuksen kohteeseen ja tulevaisuudessa saatamme hyvinkin todistaa Intoloop Pets – variaation syntyä.

Hub kiittää Henriä vierailusta ja toivottaa koko Starduck Studios Oy:n jengille loistavaa tulevaisuutta! Kuulemme varmasti teistä vielä.

Jussi