Metsäkukkia ja Säkkijärvenpolkkaa

 

Vanha kansa määritteli aikoinaan haitarinsoiton osaajan sillä perusteella, että tämä osasi soittaa joko kappaleen Metsäkukkia tai Säkkijärvenpolkka. Todellisen virtuoosin merkki oli jos molemmat irtosivat.
Kahden – tai edes toisen – kappaleen soittamiseen perustuvassa “talent-tuomiossa” oli kyse yksinkertaisesti siitä, että musiikki tarvitsee yleisön ollakseen missään määrin merkityksellistä ja kyseinen yleisö nyt vaan tunsi nuo kappaleet hyvin – ne kolahtivat. Ei ollut väliä kuinka nopeita skaaloja tai näppäriä sormiharjoituksia muuten osasi – niissä ei ole ollenkaan samaa fiilistä kuin tutussa biisissä.

Aika kuluu, mutta lainalaisuus säilyy. Olin tiistai-iltapäivällä Kauppalehden Kasvuyritystapahtumassa ja Jeesus että nukutti. Vinkki nykyajan lainalaisuuksista tapahtumanjärjestäjille:

Se, että jotain sanotaan tapahtumaksi, ei tee sen sisällöstä automaattisesti mielenkiintoista

Oli siellä hyvääkin; eri rahoitusmuodoista kertova kaveri esitti asiansa erittäin eläväisesti ja sai aikaiseksi tilaisuuden luonteeseen ja meihin paikallaolijoihin nähden kohtuullisen kanssakäymisen yleisönsä kanssa. Muuna aikana nukutti julmetusti. Tämä siis vain hyväntahtoisena palautteena järjestävälle taholle. Viime vuoden vastaavassa pysyin terävänä koko ajan.

Tarinan opetus: jos Metsäkukkia tai Säkkijärven polkka on se millä fiilis on kerran saatu, soita ainakin ne. Toinen encorena.

Fiilistä viikonloppuun!

Nousujohteinen ilta

Maanantaina 13.2. Hubilla pidettiin Nousu – tapahtuma, jossa aiheena oli yrittäjyyden merkitys Suomelle ja erityisvieraana elinkeinoministeri Jyri Häkämies.

Kuva: Vesa Keinonen/ Viestintä OK

Itse keskustelusta henkilökohtaisesti mieleeni jäi päällimäiseksi ministerin aloituspuheenvuoro, jossa todettiin mm. asia, joka nyt viimeistään pitäisi kaikilla sitten olla sisäistettynä; pk-yrittäjät ovat niitä, jotka eniten työpaikkoja luovat. Päällimäisten pinossa seuraavana on yleisössä olevien nuorten yrittäjien ylipäänsä erittäin kiitettävä aktiivisuus ja heidän (meidän) keskuudestaan nousseet muutamat kommentit ja kysymykset. Yksi parhaista oli mielestäni kommentti, jossa kiinnitettiin huomiota ministerin esittämä huippuvuosilta jääneen umpeen kurottavan kasvun määrän – 28 miljardia euroa – esitystapaan. Eli nimenomaan siihen, että se esitettiin “umpeen kurottavana” asiana kun se pitäisi pikemminkin esittää esimerkiksi 56 miljardina – eli ei tyydytä vain kuromaan umpeen vaan myös kasvamaan – rakentamaan puskuria. Tähän ministeri tosin totesikin asenteen olevan juuri oikea.

Kuva: Vesa Keinonen/ Viestintä OK

Toinen päällimäisenä mieleen jäänyt kommenttiteema liittyi yritystukiin ja ylipäänsä yrittäjyyden vaikka ihan pienimuotoiseenkin – uudenlaiseen – rahalliseen tukemiseen ja siihen miten siitä viidakosta on tehty kertakaikkiaan läpipääsemätön. Tähän ei mielestäni saatu paneelista mitään kouriintuntuvaa aloitetta tai jos joku paikalla olleista koki saaneensa, kommentoikaa ihmeessä.

Kaiken kaikkiaan tilaisuus oli tervetullut päänavaus ministeristason jalkautumisessa ja henkilökohtaisesti odotankin kuulevani minkälaisia nostoja ministeri Häkämies Nousu – kiertueen päätyttyä tekee. Ainakin Tampereelta hän saa nimittäin mukaansa salkullisen nuorten yrittäjien konkreettisia ehdotuksia. Sanojen jälkeinen konkretiahan se on, joka asioita lopulta edistää.

Jussi

Mentiinkö taas metsään?

”Ihmiset taputtavat haltioissaan ja hurraavat kuinka mahtava seminaari olikaan. Todella taitavia puhujia ja tärkeä aihe ihmiset sanovat toisilleen” Taputapu sanon minä.

Kyllä puhujat olivat hyviä ja aihe tärkeä mutta mahtavuudesta en kylläkään mene takuuseen. Juttelimme tänään salaattiklubipöydässä Tuottava Vastuullisuus -seminaarista ja asioista mitä siellä nousi esiin. Taas mentiin mielestäni vipuun seminaarin järjestämisestä, koska koko seminaarin kaksi päivää käytettiin ongelman tarkasteluun eri kantilta eikä siihen mitä me voimme tehdä ongelman poistamiseksi. On Esko Ahoa, Sarasvuota ja Al Gorea kaikki pistävät yleisön tuijottamaan ongelmaa eri kulmilta. Siihen päälle vielä vähän Alf Rehn heiluttelemaan käsiä ja Himanen pohtimaan syntyjä syviä niin AVOT on taas kunnon paketti kasassa jolla saadaan mukava media näkyvyys. Arvokasta palstatilaa seminaari saikin nimekkäitten puhujien ansiosta mutta enpä nähnyt hirveästi mediamyllytystä itse aiheen ympärillä. Naurettavinta että ihmiset puhuvat kuinka ”vaikuttava” seminaari oli! Noh haluaisimpa kuulla mihinkä toimintoihin seminaari sitten ihmisissä vaikutti? Tämän minä haluaisin tietää ja tässä mielestäni hyvä vinkki järjestäjille. Suorittakaa tammikuussa kysely että muuttiko seminaari ihmisten käyttäytymistä tai yrityksen toimintaa? Vai oliko seminaarin hypetys vain facebuukissa luotu ilmiö jotta kaverit osaisivat varmasti olla kateellisia.

Kiitos Himaselle kuitenkin seminaarivihkosesta löytyneestä seuraavasta lauseesta: ”Hyvä seminaari saa aikaan ilmiön, jossa kaiku on voimakkaampi kuin alkuperäinen ääni.”

Kaikua odotellesssa….Toivottavasti seuraava seminaarin keskittyy ratkaisuihin ei ongelman tuijottamiseen.

Suomen seuraavat vuodet

Hilirimpsis!

Olimme eilen useammankin hubilaisen voimin Tampereen Kauppakamarin järjestämässä Suomen seuraavat vuodet – seminaarissa Musiikkiteatteri Palatsissa

Kuva: Tampereen Kauppakamari

Kiteytys muutamalla sanalla: vakuuttavia puheenvuoroja upeissa puitteissa.
Ja sitten vähän useammalla sanalla.

Ensimmäisen puheenvuoron käytti aina  omalle linjalleen yhtä uskollinen Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Matti Apunen. Hänen otsikkonaan oli sopivan provosoiva “Miten Suomesta tulee Ruotsi”.

Puheenvuoronsa Apunen avasi suhteellisen suorasanaisesti mainitsemalla hallitusohjelman olevan pettymys siitä syystä, että siitä puuttuvat pitkät linjanvedot. Näiden sijasta siihen sisältyy noin tusinan verran erilaisia komiteoita ja työryhmiä, joiden tavoitteena on selvittää ja tutkia ties mitä ja sitten kun tutkimukset on ehkä neljän vuoden päästä valmiita, on niiden tieto vanhentunut.
Ja entä se oikea tekeminen, kukas sen hoitaa sillä välin kun komiteat tekevät selontekoja? Ja missä on esityksessäkin esimerkkinä käytetty ruotsalainen pragmaattisuus?
Otetaan vaikka aina yhtä paljon puhuttava eriarvoisuuden poistaminen. Apusen mukaan keskusteluissa on heti alkuunsa erotettava toisistaan tuloerot ja sosiaalinen eriarvoisuus. Ne ovat kaksi eri asiaa ja niitä tulee myös tarkastella niin. Kuten vähän myöhemmin Pia Viitasen puheenvuoron jälkimainingeissa kaksikko heräsi vähän nokittelemaankin aiheesta, siinä missä Viitanen on sitä mieltä, että kyllä rikkaita voi ihan hyvin verottaa, oli Apunen samaa mieltä, mutta vaurastumista ei silti saa estää saati rangaista. Apunen myös ns. pussitti Viitasen leikkimielisesti toteamalla Viitasen ihaileman Robin Hoodin olevan hassusti pukeutuva mies, joka lymyilee puskissa ja odottaa koska voisi ryövätä rikkaat…

Apunen otti myös itse kantaa verotukseen toteamalla, että paitsi että se on tekniikkaa, on se myös viestintää, jolla luodaan tietty tunnelma. Robin Hoodiin liittyen Apunen vielä mainitsi, että vaikka sellainen kaveri verokarhun ominaisuudessa rikkaiden kulkuväylän varteen puskaan laitetaankin, oppivat rikkaat hyvin nopeasti muuttamaan reittejään välttääkseen ryövätyksi tulemisen.

Vaikka Apusen puheenvuoro oli ajatuksia herättävä, Viitasen hieman toisenlaista näkökantaa esille tuova ja kuntaliitoksista puhuneiden varsin valaisevia, ei kenellekään silti tainnut olla epäselvää kuka oli päivän tähti. Presidenttiehdokas Sauli Niinistö kyllä hoiti homman kotiin paitsi loistavalla puheenvuorollaan, myös hyvillä vastauksillaan yleisöstä esitettyihin kysymyksiin.

Kuva: Tampereen Kauppakamari

Niinistön keskeisimpiä viestejä varsinkin vallitsevaan maailmantaloustilanteeseen nähden oli se, että rahamarkkinat ottivat niskalenkin poliittisista päättäjistä, toteamus siitä, että “me häviämme ainoastaan voittoa” ja velkasaneerausasioiden aidosti suurin kysymys eli se, että leikataanko pääomia. Kaikki tähän mennessä tehdyt toimenpiteet (eräpäivien siirto, korkojen leikkaus) ovat nimittäin jo olleet velkajärjestelyä. Vielä nähtäväksi jäävä lopullinen vastaus sille, annetaanko Kreikan velkoja anteeksi ja jos niin kuinka paljon, on sitten se suurin viesti EU-alueelle.
Itselleni henkilökohtaisesti puheen parasta antia ja eniten mietittävää tulevaisuudelle antoi lausahdus

Vastuu on onnen ja ilon lähde elämässä

Tämän Niinistö sitoi lakimiesajoiltaan itseään seuraavaan mottoon, jonka mukaan “jos joku sinun huostaasi jotakin uskoo, sinä hoidat sitä huolellisemmin kuin omia asioitasi”. Tämä on mielestäni korostetun tärkeää näinä yhteisvastuullisuutta ihannoivina päivinä.

Niinistön yleisökysymysten vastauksista haluan erityisesti nostaa esiin amerikkalaisten dollarien painamiseen liittyneen kommentin. Kysymys kuului kutakuinkin niin, että mitä mieltä Niinistö on rapakontakaisesta ratkaisumallista painaa vain koko ajan lisää rahaa, johon Niinistö vastasi, että se on tietoinen yritys kylvää inflaation siemen ja inflaation kautta – eli että kaikkien velat pienenevät – maailma itsensä tästä taloussotkusta ylös kampeaa.

Vaikka Niinistön puheenvuoro olikin vähän negatiivissävytteinen joskin on huomattava että realistin näkökulmasta katsoen, muisti hän kuitenkin mainita jälleen sen, että Suomi on kaikilla mahdollisilla mittareilla mitattuna toisen maailmansodan jälkeisen ajan menestynein valtio ja että kyllä tästäkin selvitään.

Turha enempää vakuutella, että tapahtuma oli kerta kaikkisen hieno ja suuri kiitos siitä Tampereen Kauppakamarille!

Kuva: Tampereen Kauppakamari

Mahtavaa viikon jatkoa kaikille!

Jussi

Minigolf-iltapäivä

29.6. iltapäivällä Eteläpuistossa käytiin tiukka kilpailu Hubin Minigolf-mestaruudesta. Radalla kuultiin riemun kiljahduksia ja voimakasta kannustusta. Aurinko paistoi ja ilma oli valkoisena pajupuiden kukintoja. Kahdeksantoista kenttää kuljettiin läpi luovien ratkaisujen kera ja näillä radoilla opittiin ainakin seuraavat asiat: parhaiten radat pääsi läpi lyömällä pitkiä, suoria ja kovia lyöntejä, radat olivat vinoja ja erityisesti reiän läheisyydessä kentät viettivät aina väärään suuntaan, osissa palloista oli salattuja magneetteja sekä ratojen vaikeustaso ei mennyt numeroiden mukaan.

Radat vaativat tiukkoja hermoja ja suunnitelmallisuutta. Ratoja ei päässyt läpi huitomalle minne sattui, vaan radan läpäisy vaati juuri oikean voiman ja suunnan lyönnille. Yksikään radoista ei ollut samanlainen ja jokainen radoista vaati kilpailjoilta eri ominaisuuksia. Toisille ylämäet aiheuttivat ongelmia, toisille esteet. Jokaisella oli selkeästi heikkot kohdat, mutta myös vahvuudet. Jokaisella meistä hermot kestivät tiukoissakin tilanteissa ja yhtäkään mailaa ei väännetty kiukuspäissään solmuun.

Luovassa järjestyksessä käytyjen ratojen jälkeen viimeinen rasti oli pisteiden lasku. Tämä osoittautui yllättävän haastavaksi, vaikka joukossa oli monia liike-elämän konkareita. Usean tarkistuslaskun jälkeen Vuoden 2011 Hub Golf- tittelin voitti Otto Kekäläinen. Kunniamaininnan sai Riitta Rahkama, joka teki kaikki hole-in-one:t.

Kiitos kaikille osallistujille! Oli oikein mukava ja helteinen iltapäivä.
Elisa

Ravintola Kaijakka esittäytyi Salaattiklubilla

16.6. Salaattiklubin vieraana oli Sauli Rusanen. Sauli on yksi legendaarisen Ravintola Kaijakan uusista yrittäjistä. Ravintola Kaijakan taustalla toimii uusi yritys, SKA-Ravintolat ja siinä on Saulin lisäksi mukana Ari Nupponen ja Kimmo Sirviö. Kaijakka on ollut heidän omistuksessa maaliskuun lopusta lähtien.

Kaijakan ostamisprosessi alkoi jo syksyllä 2010, jolloin alkoi liikkua huhua siitä, että ravintola olisi myynnissä. Tuolloin SKA alkoi neuvottelemaan edellisen omistajan kanssa kauppahinnasta ja etsimään rahoitusta ostolle. Rahoituksen hakeminen oli vaikeaa, koska Kaijakka luokitellaan erotiikkabaariksi. Kaupppa ehti kariutua jo moneen kertaan, ennen kuin helmikuun lopulla rahoituskuviot saatiin selviksi ja kauppahinnasta päästiin yhteisymmärrykseen.

Kaijakka siirtyi SKA-Ravintoloiden omistukseen 28.3. Tämän jälkeen alkoi sopimusten teko eri tahojen, kuten panimon kanssa. Samalla ravintolaan tehtiin pientä remonttia. Ensin Saulin mukaan heillä oli tarkoituksena tehdä suurempikin remontti, mutta tilojen laajuuden ja rahan tarpeen takia asiaa lykättiin myöhemmäksi. Osa remontin tarpeista tuli panimon puolelta. Ravintolat vuokraavat laitteistoja, kuten oluthanat panimoilta. Tällöin uuden vuokrasopimuksen alkaessa laitteistoa vaihdetaan ja uusitaan. Laitteiston uusiminen aiheutti jännitystä avajaisviikolle ja avajaispäivänä uutta hanajärjestelmää aloitettiin asentamaan vasta silloin kun ravintolan piti olla jo auki. Kaijakka saatiin auki, tosin monta tuntia myöhässä, avajaispäivänä.

Uusien omistajien käsissä Kaijakkaa uudistetaan hiljalleen ja tällä hetkellä mennään vielä vanhalla konseptilla. Painotusta on kuitenkin lisätty enemmän karaokeen. Karaokekappaleiden tarjontaa lisätään kokoajan ja paikka onkin päässyt laulajien suosioon. Saulin mukaan Kaijakassa on tarkoitus pitää lisää erilaisia tapahtumia ja lisätä myös Laukontorin elämää.

Saulille iso kiitos vierailusta Salaattiklubilla. Jäämme mielenkiinnolla seuraamaan Kaijakan kehitystä ja tulevaisuutta.

Elisa

Kesämökki-illan tunnelmia

Tässä tunnelmia hubilaisten kesäillan vietosta 16.6. Ikaalisissa Franginkarilla. Saimme upean aurinkoisen illan ja grillailtiin, tarinoitiin, saunottiin ja uitiin melkein puolilleöin. Mitä opimme? Jonkun kannattaisi mennä edeltä lämmittämään paljua – se oli aina ‘tunnin päästä valmis’.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Lisää tarinoita kuvista Facebookin galleriassa. Kiitos kaikille mukana olleille! Olette huippuja! Katsotaan jos ehditään järjestää vielä toinen illanvietto loppukesästä!  :)

Kauppakamaritoiminta ja Tampereen kauppakamari

Salaattiklubin vieraana 9.6. oli Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Tommi Rasila. Tommi kertoi meille salaattiklubilaisille Tampereen kauppakamarin sekä yleisesti kauppakamarien toiminnasta.

Suomessa toimii 19 alueellista kauppakamaria ja Keskuskauppakamari. Tampereen kauppakamari on yksi suurimmista Suomen kauppakamareista ja sen vaikutusalueena on Pirkanmaa. Kauppakamarien tehtävänä on edustaa eri kokoisia yrityksiä eri toimialoilta. Toiminta perustuu kauppakamarilakiin, jossa kauppakamarien tehtäväksi määritellään elinkeinoelämän toimintaedellytyksien, yrittäjyyden, terveen kilpailun, kansaivälistymisen ja markkinatalouden edistäminen. Näiden asioiden lisäksi kauppakamareille kuuluu viranomaistehtäviä. Viranomaistehtäviä ovat tilintarkastajien hyväksyminen ja valvonta, ulkomaankaupan asiakirjojen myöntäminen ja valvonta sekä ammattipätevyystodistusten myöntäminen. Kauppakamarit ovat yksityisiä ja niiden toiminan rahoitus tulee jäsenmaksuista, koulutuksista ja asiakirjojen myöntämisestä.

Tampereen kauppakamari valvoo Pirkanmaan elinkeinoelämän etuja ja edistää tämän alueen elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteistyötä. Näihin liittyen kauppakamari tekee aloitteita ja antaa viranomaisille lausuntoja elinkeinoelämää koskevissa asioissa. Tampereen kauppakamari harjoittaa tiedotus-, julkaisu-, koulutus-, neuvonta- ja tutkimustoimintaa , jotka toimivat yritystoiminnan edistämiseksi. Tampereen kauppakamarissa on noin 1500 yritys- ja yhteisöjäsentä. Eniten yrityksiä on palvelu- ja teollisuustoimialoilta ja yli puolet jäsenistä on alle kymmenen hengen yrityksiä. Kauppakamariin kuulumisen tärkeimmät syyt ovat verkosto ja alueellisen vaikuttamisen mahdollisuus. Kauppakamari pystyy vaikuttamaan elinkeinoelämä asioihin aivan eri tavalla kuin yksittäinen yritys.

Kauppakamari ja sen toiminta herätti monipuolista keskustelua salaattiklubilaisissa. Kiitos Tommille!

Elisa

Ensimmäisen tiistaibrunssin aiheena Suomen kehitysyhteistyö

Hub Tampereen ensimmäisen Tiistaibrunssin puhujana oli Jukka Siltanen. Jukka kertoi meille kehitysyhteistyöprojekteista, jossa hän on ollut eri tavoin mukana. Syksyllä Jukka on lähdössä TANZICT-projektiin, jossa suomalaiset tekevät ict-yhteistyötä Tansanian Tiede-, viestinsä- ja teknologiaministeriön ja muiden yhteistyökumppanien kanssa.

TANZICT:n kaltaiset projektit ovat osa Suomen kahdenvälisiä kehitysyhteistyökuvioita. Kahdenvälisessä kehitysyhteistyössä Suomi tekee yhteistyötä kehitysmaan hallituksen kanssa ja auttaa toteuttamaan paikallisen kumppanin kehityssuunnitelmia. Kahdenvälisessä kehitysyhteistyössä Suomi ei ole vetäjän vaan mahdollistajan roolissa. Tarpeet ja kehityskohdat nousevat kehitysmaan omista tarpeista ja näitä ongelmia ratkaisevia projekteja Suomi tukee taloudellisesti ja asiantuntijoiden avulla.

Kahdenvälisen kehitysyhteistyön lisäksi Suomi osallistuu monenkeskiseen kehitysyhteistyöhön. Monenkeskisessä kehitysyhteistyössä taustalla on kansainvälisiä organisaatioita, kuten YK-järjestöt. Suomi antaa myös humanitaarista apua eri kriiseistä kärsiville alueille.

Vapaaehtoistyötä pystyy tekemään mm. kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön kautta. Kansalaisjärjestöt tekevät yhteistyötä paikallisten kansalaisjärjestöjen ja kansainvälisten järjestöjen kautta. Kansalaisjärjestötoiminta tukee Suomen muuta kehitysyhteistyötä ja Suomi antaakin toiminnalle taloudellista tukea.

Suomessa kehitysyhteistyötä koordinoi ulkoministeriö ja Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa. Suomi on siirtynyt kehitysyhteistyön painopisteissä infrastruktuurin rakentamisesta, budjettituen kautta kestävää kehitystä tukeviin projekteihin. Kehitysyhteistyötä ohjaavat Pariisin julistus ja YK:n vuosituhattavoitteet. Näissä korostuvat kestävä kehitys sekä naisten ja lasten aseman parantaminen. Tämä näkyy toteutettavissa hankkeissa. Ulkoministeriö koordinoi hankkeita, mutta ei itse toteuta niitä. Hankkeet kilpailutetaan ja toteuttajiksi haetaan suomalaisia yrityksiä ja yhteisöjä. Hankkeiden valmistelussa ja toteutuksessa on aina mukana paikallisia toimijoita, jotta hanke tulee kohdemaan näköiseksi ja sen vaikutus säilyy tulevaisuudessa.

Kirjasuosituksia:
Eero Paloheimo – Tämä on Afrikka
C.K. Prahalad – The Fortune at the Bottom of the Pyramid: Eradicating Poverty Through Profits
Vijay Mahajan – Africa Rising: How 900 Million African Consumer Offer More Than You Think

Kiitos Jukalle mienlenkiintoisesta Tiistaibrunssista!
Elisa

Pidä asiat yksinkertaisina

Salaattiklubin vieraana 26.5. oli Heikki Mäkilä. Heikki kertoi meille reilun tunnin verran omasta työurastaan, jonka on viettänyt radio- ja mobiiliteknologian, johtajuuden sekä strategioiden parissa. Tällä hetkellä Heikki työskentelee omassa yrityksessään, Dazidissa. Dazid on erikoistunut teknologiayritysten kasvuun.

Nykyisen yrityksensä ja monipuolisen työuransa pohjalta Heikki antoi meille kuuntelijoille viisi hyvää neuvoa:

1. Puhu
Jos sinulla on yritys, idea tai suunnitelma, kerro siitä. Tee tarina, joka kuullostaa itsestäsi hyvältä.

2. Kehu
Jos et pysty olemaan ylpeä tekemisistäsi, teetkö asioita täysillä? Ole siis ylpeä tekemisistäsi ja kehu itseäsi.

3. Kuuntele
Kuuntele ympärilläsi olevia ihmisiä. Kuuntelua kannattaa harrastaa erityisesti asiakkaiden kanssa.

4. Kysy
Et voi tietää kaikkea itse ja et voi olla kaikessa asiantuntija.

5. Kehitä
Mikään ei pysy muuttumattomana. Pysy asioiden mukana ja kehitä suunnitelmiasi.

Bonus:
Monimutkaisuus syntyy liiallisista resurseista ja rahasta. Monimutkaisista asioista kannattaakin tehdä yksinkertaisia hallitusti ja harkitulla tavalla.

Näitä neuvoja noudattamalla ja asioiden pitämisellä yksinkertaisena luodaan menestyviä yrityksiä. Heikille kiitokset mielenkiintoisesta Salaattiklubista!

 

 

 

 

Elisa