Hyötyä Hubista

Vielä melkoisen tuoreena Hubilaisena, ja vielä verkostojäsenenä, en
ole mitenkään päivittäin paikan päällä tapaamassa ihmisiä kahvilla
tai työpöydän ääressä. Olen silti hyötynyt paljon Hubin
tarjoamista yhteyksistä ja mm. yhteistyöstä erilaisten yhteisöjen
kanssa.

Hubin verkostossa mainostettiin jokin aika sitten Protomon PitchausKlinikkaa, joka toimii siten, että etukäteen valitaan yleisöltä palautteen antajat – 2 antaa positiivista, 2 kriittistä, ja
2 edustavat ko. pitchauksen kohderyhmää. Vasta kun nämä 6 ovat
pitchauksen jälkeen antanut palautteensa, saa itse pitchaaja vastata
ja on muutenkin avoin keskustelu.  En ole ollut toistaiseksi kuin vain
kerran yleisössä, mutta väitän, että jo yleisönä oleminen on
todella hyödyllistä. Voi oppia paljon muiden virheistä JA
onnistumisista.  Näkee erilaisia puhetyylejä, lähestymistapoja,
jne… Avoin keskustelukin toi uusia näkemyksiä.
Noin samoihin aikoihin oli myös mainostettu Sitomon
tarjoama ilmainen “Aamulataus”.  Aamulataukset ovat kahden tunnin mittaisia motivointi- ja kehittymistilaisuuksia, joiden teemat liikkuvat mielen, johtajuuden ja työelämän taidoissa.  Nina Rinteen,Sitomon erään valmentajan sanoin: “Tarjoamamme Aamulataus on
nykypäivän valmennusmalli ammattilaiselle.” Ideana on tarjota
viikoittain valmennusta, jolla pitää taidot yllä / kehittää uusia
taitoja.
En niin hyvin mallia tunne, mutta olettaisin, että formaatti
on yleensä sama – on alustava aihe ja puhuja, ja aihe kun puhuttaa,
niin käydään hyvää, ajatuksia/ideoita herättävää keskustelua asiasta.
Mukana monenlaisia toimijoita, jälleen oiva tilaisuus tutustua
ihmisiin ja verkostoitua.  Suosittelen ainakin tutustumaan -
tutustumiskäyntihän on ilmainen, joten ei ole mitään menetettävää!

Sitten vielä kolmantena – Innoforum, joka oli HUBin, ELY-keskuksen ja Uuden Tehtaan yhteistyössä järjestetty tapahtuma.  Mukana oli
inspiroivia puhujia ja mm. eri koulujen edustajat, jonka kautta itse
sain ainakin vinkkejä mahdollisista tulevista työntekijöistä /
kumppaneista.  Jälleen siis kannatti osallistua.

Tarinan opetus on siis minusta se, että nimensä mukaisesti Hub ei ole kokonaista pyörää, mutta äärimmäisen tärkeä osa sitä – keskiö -
kohta, jossa kaikki pinnat kohtaavat, ja josta on lyhyin matka
pinnasta toiseen. Rohjetkaa siis ihmeessä lähteä mukaan Hubin
kautta avautuviin erilaisiin tapahtumiin – ei sitä ikinä tiedä, mitä siitä voi oppia, mitä yhteistyökumppaneita saattaa tulla vastaan, vaikka vastapäiseltä pinnalta, mihin ei olisi tullut mieleenkään tutustua…

Postauksen kirjoitti Hubin jäsen Paul Brown.

Uuteen Vuoteen

Hyvää Uutta Vuotta 2012 itse kullekin!

Viimeisetkin meistä ovat varmaan jo kömpineet työpaikoille (minäkin vasta eilen) ja varovaisesti avanneet sähköpostia tärisevä käsi aavistuksen silmiä suojaten. Oliko kaksi vaiko peräti kolminumeroinen luku odottamassa? Itse “selvisin” kaksinumeroisella joskin ihan runsaalla sellaisella.

Vuosi 2011 oli sanalla sanoen vilkas. Jopa siinä määrin, että allekirjoittanut, joka on ainakin viimeiset 4-5 vuotta kehunut ettei lomailu kuulu tapoihin, laski suorastaan minuutteja aatonaattona, että milloin voi lähteä. Enkä muuten tuntenut minkäänlaista pistosta missään ruumiinosassani. Loma tuli todella tarpeeseen. Loman aikana tajusin, että

“Ei se, että tykkää lomailla tarkoita etteikö arvostaisi ja tykkäisi työstään”

Nyt kolmen viikon jälkeen sitä näkee asiat paljon paremmassa valossa ja tajuaa (taas kerran, mutta nyt ehkä lopullisesti) että kyllä tämä maailma tulee aivan hyvin toimeen vaikken henkilökohtaisesti tekisikään jatkuvasti pikakelauksella töitä.

Ymmärsin epätavallisen pitkän loman aikana myös itsestäni melkoisen tärkeitä asioita. Vähäisimpänä ei missään nimessä se, että kun teki 2011 lopulla pikakelaten asioita, sai se fokuksen kokonaan hukkaan siitä mitä oikeastaan olen ja edustan. Pahinta tällaisessa “itsensä hukkaamisessa” on se, että sen myötä tulee mentaalisesti sama reaktio kuin mikä tulee muutoin fyysisesti pimeässä. Usein kun ihminen joutuu pilkkopimeään, hän alkaa kuiskata vaikkei volyymitason alentamiselle ole mitään syytä. Kun hukkaa itsensä eli joutuu mentaalisesti pimeään, sitä alkaa kuiskia itselleen päämääriä eikä niitä enää kuule kun pikakelaus ja vinossa oleva fokus peittävät kaiken alleen.

Menikö vähän diipiksi? Oli miten oli, pointti on se, että sain valokeilan taas näyttämään oikeaan paikkaan – omassa tapauksessani liiketoimintaan. Sitä minä olen tekemässä, en pelastamassa maailmaa – vaikka jos satun tekemään positiivisen vaikutuksen siihenkin, en toki aio ruoskia itseäni.

Luin ennen Joulua (silloin aatonaattona minuutteja laskiessani) aivan loistavan Renny Harlinin sitaatin, joka kuuluu seuraavasti:

“In Europe, film making is perceived as an art form with marginal business possibilities, and in the US, film making is a business with marginal artistic possibilities.”

Vapaasti tätä sanomaa tulkiten, voidaan ajatella, että on olemassa tietyt lainalaisuudet, joilla liiketoiminta toimii ja joilla asiat vaan myyvät, ja niihin on turha lähteä sotkemaan mitään ylimääräistä luovuutta mukaan. Klisé on klisé vaikka voissa paistaisi ja niin on tasekin.

Lopuksi vielä pieni tarkistuslista vuoden 2012 kohtaamisia ja niissä mahdollisesti kuultavia ideoita ja fraaseja silmälläpitäen!

“Luova” = ei jaksettu opetella perusjuttuja ensin kuntoon
“Aivan uudenlainen” = et varmaan käsittänyt yhtään mitä sanoin?
“Prese” = hyvää yötä
“Ei ajankohtainen juuri nyt” = helvetti jäätyy ennenkuin harkitsen tuon ostamista
“Käänsimme perinteiset mallit päälaelleen” = sinisen sävy on erilainen
“Mielenkiintoinen” = fuck off

Menestyksekästä vuotta 2012! Kuten eräs softafirma viime vuonna Kauppalehdessä:

“Hauskaa saa olla ja rahaa pitää tulla!”

Jussi

Eustressiä kaivataan!

Mikä ihmeen eustress?  Onko tämä taas joku EU-direktiivien tuoma uusi
nimitys vanhalle asialle (vrt. Voimariini -> Oivariini), EU-stress?
Juu ei tällä kertaa.  Kyseessä on siis englanninkielinen termi;
Wikipedian mukaan…: “Eustress is a term coined by <blah>… defined
…<blah>… as stress that is healthy, or gives one a feeling of
fulfillment or other positive feelings.”

Tämmöinen vertailu auttanee…
euphoria vs. dysphoria
eustress vs. distress

Epäonnistumisen päivänä 13.10. osallistuin Demolassa järjestettävään
tapahtumaan, ja siellä mukana olleen Ryynäsen Ilpon kautta kuulin “4-Hour Work Week” -nimisestä kirjasta. Menikö pariakaan viikkoa, kun satuin näkemään kyseisen teoksen HUBin kirjastossa ja lainasin oitis.  Tässä kirjassa
on paljon hyviä ja “vieraita” ajatuksia / ajattelutapoja, ja yksi
näistä on se, että pitäisi päästä tavallisesta stressistä (distress)
eroon, ja pyrkiä lisäämään hyvää stressiä (eustress), sillä ilman tätä
hyvää stressiä, emme pääse eteenpäin emmekä kehity.

Toinen kirjailijan idea, jota olen yrittänyt soveltaa, on se, että
tarkistaisin sähköpostit vain kerran tai kaksi päivässä. Hän
suosittelee erittäin lämpimästi tarkistamaan postit enimmäistä kertaa vasta
lounasaikaan, jolloin esim. edellispäivän sähköpostiviesteihin on
paljon todennäköisemmin jo vastattu. Käymällä sähköpostit läpi vain
pariin otteeseen päivän aikana säästyy aikaa, kun ei tarvitse
jatkuvasti säätää aivoja “sähköpostinkäsittely” -asentoon, hoitaa
postin tai pari, siirtyä hoitamaan jotain muuta, jne.  Kirjailija vetoaa
siihen, että jokaisella tehtävällä on oma “pohjatyö” jota pitää tehdä – fyysisesti tai henkisesti – ja joka kerta kun tehtävä vaihtuu toiseen, kuluu energiaa seuraavan tehtävän pohjatyöhön.

Voin itse todeta, että ne päivät, jolloin olen onnistunut pitäytymään
kahteen sähköpostitarkistukseen päivässä, olen ollut hyvin
tyytyväinen tuloksiin.  Mutta ihmeen vaikeata se joskus on.

Kokeilkaa!  Ja jos jollain on ehdotuksia tuolla
eustress/distress – rintamalla toimimisesta, kuulen mielellään!

postauksen on kirjoittanut Hub Tampere-jäsen Paul Brown

Terveisiä maailman parhaan maan parhaan kaupungin rohkeimmilta ihmisiltä!

Eli hubilaisilta!

Niin, katsokaas…maailma ei nyt oikein tällä hetkellä tiedä miten päin makaisi ja isoja peliliikkeitä tehdään niin taloudellisissa kuin poliittisissakin pöydissä, jotta jonkinlainen yleinen ja massojen luottamusta nauttiva linja saataisiin taas aikaiseksi. Turbulenssia lisää jatkuva yt-uutisten kirjo, johon jo pankitkin liittyivät. Onneksi viime päivinä on kumminkin tullut myös ratkaisuja.

Mutta hei! Minä otin asenteeksi juurikin sen mitä Pirkanmaan talouskatsauksen julkistamistilaisuudessa jokunen viikko sitten suositeltiin; määrätietoinen positiivisten signaalien lähettämisen strategia. Tuossa tilaisuudessa ELY-keskusksen johtaja sanoi värähtävänsä aina kun joku mainitsee sen l-kirjaimella alkavan sanan. Niinpä emme sano sitä.

Jonkun sieraimet varmaan lepattivat otsikkoa lukiessa? Se sattuu olemaan fakta. Kaksi ensimmäistä väitettä ovat suoraan mediasta ja tutkimuksista ja helposti tarkistettavissa. Kolmas on oma johtopäätökseni perustuen siihen, että kuka tahansa, joka nykyisessä tilanteessa lähtee yrittäjäksi ja pysyy sellaisena, on rohkea. Ei mitään muttia.

Hyvä me!

Jussi

Mentiinkö taas metsään?

”Ihmiset taputtavat haltioissaan ja hurraavat kuinka mahtava seminaari olikaan. Todella taitavia puhujia ja tärkeä aihe ihmiset sanovat toisilleen” Taputapu sanon minä.

Kyllä puhujat olivat hyviä ja aihe tärkeä mutta mahtavuudesta en kylläkään mene takuuseen. Juttelimme tänään salaattiklubipöydässä Tuottava Vastuullisuus -seminaarista ja asioista mitä siellä nousi esiin. Taas mentiin mielestäni vipuun seminaarin järjestämisestä, koska koko seminaarin kaksi päivää käytettiin ongelman tarkasteluun eri kantilta eikä siihen mitä me voimme tehdä ongelman poistamiseksi. On Esko Ahoa, Sarasvuota ja Al Gorea kaikki pistävät yleisön tuijottamaan ongelmaa eri kulmilta. Siihen päälle vielä vähän Alf Rehn heiluttelemaan käsiä ja Himanen pohtimaan syntyjä syviä niin AVOT on taas kunnon paketti kasassa jolla saadaan mukava media näkyvyys. Arvokasta palstatilaa seminaari saikin nimekkäitten puhujien ansiosta mutta enpä nähnyt hirveästi mediamyllytystä itse aiheen ympärillä. Naurettavinta että ihmiset puhuvat kuinka ”vaikuttava” seminaari oli! Noh haluaisimpa kuulla mihinkä toimintoihin seminaari sitten ihmisissä vaikutti? Tämän minä haluaisin tietää ja tässä mielestäni hyvä vinkki järjestäjille. Suorittakaa tammikuussa kysely että muuttiko seminaari ihmisten käyttäytymistä tai yrityksen toimintaa? Vai oliko seminaarin hypetys vain facebuukissa luotu ilmiö jotta kaverit osaisivat varmasti olla kateellisia.

Kiitos Himaselle kuitenkin seminaarivihkosesta löytyneestä seuraavasta lauseesta: ”Hyvä seminaari saa aikaan ilmiön, jossa kaiku on voimakkaampi kuin alkuperäinen ääni.”

Kaikua odotellesssa….Toivottavasti seuraava seminaarin keskittyy ratkaisuihin ei ongelman tuijottamiseen.

Hubin rakkauskirje yritteliäisyydelle

Me uskomme vakaasti siihen, että sen paremmin enää nyt kuin varsinkaan tulevaisuudessa, maantieteellinen sijainti ei ole edellytys eikä hidaste muutosvoimalle.

Suomi on valittu jo kertaalleen maailman parhaan koulutusjärjestelmän omaavaksi maaksi. Tällä hetkellä me olemme maailman 4. kilpailukykyisin maa. Me saamme jatkuvasti suitsutusta siitä millainen EU-mallioppilas olemme. Presidenttiehdokas Sauli Niinistö on sanonut useampaankin kertaan Suomen olevan kaikilla mittareilla mitattuna toisen maailmansodan jälkeisen maailman menestynein maa. Mitä siis vielä odotamme?!
Kirjallista kutsua ei ole tulossa, vaan se on itse kirjoitettava jos me sen tarvitsemme.

Me olemme Hub Tampere Oy:ssä yhdessä asiakkaidemme kanssa rakentaneet vuodesta 2009 jotain, jonka uskomme olevan tulevaisuuden tapa, tie ja reitti. Jotain, jota tarvitaan aina ja kaikkialla hyvinä aikoina ja jonka merkitys korostuu varsinkin vaikeina ja epävarmoina aikoina. Yhteisöllisyyttä, yhdessä tekemisen kulttuuria. Mikään muu ei vie meitä yhtä nopeasti eteenpäin ja auta selviämään haastavista ajoista kuin yhteisen hiilen löytäminen ja jokaisen sitä kohti puhaltaminen omien resurssiensa mukaan.

Maailma on murroksessa ja seuraavat hetket – jotka saattavat myös vuosiksi venyä – määrittelevät millaisessa ympäristössä ja millaisilla asenteilla me jatkamme asioiden tekemistä. Osa tähänastisista toimintamalleista varmasti säilyy sellaisinaan, osa mukautuu uusiin tarpeisiin ja osa tulee taatusti tiensä päähän. Kukaan ei kuitenkaan omaa yksin viisautta päättää mitään näistä – sen enempää siitä mikä tulee tiensä päähän kuin siitä mitä kannattaa jatkaa.

Hubin visiona tulevaisuudelle ei ole olla globaali yritys hienoilla, epähierarkisilla toimintamalleillaan. Hubin visiona on olla alusta. Alusta nykyisille yrittäjille liiketoimintansa pyörittämiseen sekä uusien kumppanien ja asiakkaiden saamiseksi. Alusta tuleville yrittäjille ketterän vauhdinottopaikan saamiseksi. Alusta yhteiskunnalle yrittäjyyden tukitoimintojen kehittämiseksi, koska kukapa sen parhaiten tietää mitkä asiat toimivat kuin ihmiset, jotka yrittävät tai ovat yrittäneet? Hubin visiona on olla myös tuki jokaiselle ihmiselle, joka etsii omaa potentiaaliaan, on sen löytänyt tai tarvitsee rohkaisua vaikeiden hetkien äärellä, koska yrittäminen on yksi parhaista työkaluista oman osaamisen ja potentiaalin kanavoimiselle – vieläpä ympäröivää yhteiskuntaa hyödyttävällä tavalla.

Me rakastamme sitä mitä Hubilla teemme, nyt ja tulevaisuudessa:)

Hub-tiimi

Suomen seuraavat vuodet

Hilirimpsis!

Olimme eilen useammankin hubilaisen voimin Tampereen Kauppakamarin järjestämässä Suomen seuraavat vuodet – seminaarissa Musiikkiteatteri Palatsissa

Kuva: Tampereen Kauppakamari

Kiteytys muutamalla sanalla: vakuuttavia puheenvuoroja upeissa puitteissa.
Ja sitten vähän useammalla sanalla.

Ensimmäisen puheenvuoron käytti aina  omalle linjalleen yhtä uskollinen Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Matti Apunen. Hänen otsikkonaan oli sopivan provosoiva “Miten Suomesta tulee Ruotsi”.

Kuva: Tampereen Kauppakamari

Puheenvuoronsa Apunen avasi suhteellisen suorasanaisesti mainitsemalla hallitusohjelman olevan pettymys siitä syystä, että siitä puuttuvat pitkät linjanvedot. Näiden sijasta siihen sisältyy noin tusinan verran erilaisia komiteoita ja työryhmiä, joiden tavoitteena on selvittää ja tutkia ties mitä ja sitten kun tutkimukset on ehkä neljän vuoden päästä valmiita, on niiden tieto vanhentunut.
Ja entä se oikea tekeminen, kukas sen hoitaa sillä välin kun komiteat tekevät selontekoja? Ja missä on esityksessäkin esimerkkinä käytetty ruotsalainen pragmaattisuus?
Otetaan vaikka aina yhtä paljon puhuttava eriarvoisuuden poistaminen. Apusen mukaan keskusteluissa on heti alkuunsa erotettava toisistaan tuloerot ja sosiaalinen eriarvoisuus. Ne ovat kaksi eri asiaa ja niitä tulee myös tarkastella niin. Kuten vähän myöhemmin Pia Viitasen puheenvuoron jälkimainingeissa kaksikko heräsi vähän nokittelemaankin aiheesta, siinä missä Viitanen on sitä mieltä, että kyllä rikkaita voi ihan hyvin verottaa, oli Apunen samaa mieltä, mutta vaurastumista ei silti saa estää saati rangaista. Apunen myös ns. pussitti Viitasen leikkimielisesti toteamalla Viitasen ihaileman Robin Hoodin olevan hassusti pukeutuva mies, joka lymyilee puskissa ja odottaa koska voisi ryövätä rikkaat…

Kuva: Tampereen Kauppakamari
Apunen otti myös itse kantaa verotukseen toteamalla, että paitsi että se on tekniikkaa, on se myös viestintää, jolla luodaan tietty tunnelma. Robin Hoodiin liittyen Apunen vielä mainitsi, että vaikka sellainen kaveri verokarhun ominaisuudessa rikkaiden kulkuväylän varteen puskaan laitetaankin, oppivat rikkaat hyvin nopeasti muuttamaan reittejään välttääkseen ryövätyksi tulemisen.

Vaikka Apusen puheenvuoro oli ajatuksia herättävä, Viitasen hieman toisenlaista näkökantaa esille tuova ja kuntaliitoksista puhuneiden varsin valaisevia, ei kenellekään silti tainnut olla epäselvää kuka oli päivän tähti. Presidenttiehdokas Sauli Niinistö kyllä hoiti homman kotiin paitsi loistavalla puheenvuorollaan, myös hyvillä vastauksillaan yleisöstä esitettyihin kysymyksiin.

Kuva: Tampereen Kauppakamari

Niinistön keskeisimpiä viestejä varsinkin vallitsevaan maailmantaloustilanteeseen nähden oli se, että rahamarkkinat ottivat niskalenkin poliittisista päättäjistä, toteamus siitä, että “me häviämme ainoastaan voittoa” ja velkasaneerausasioiden aidosti suurin kysymys eli se, että leikataanko pääomia. Kaikki tähän mennessä tehdyt toimenpiteet (eräpäivien siirto, korkojen leikkaus) ovat nimittäin jo olleet velkajärjestelyä. Vielä nähtäväksi jäävä lopullinen vastaus sille, annetaanko Kreikan velkoja anteeksi ja jos niin kuinka paljon, on sitten se suurin viesti EU-alueelle.
Itselleni henkilökohtaisesti puheen parasta antia ja eniten mietittävää tulevaisuudelle antoi lausahdus

Vastuu on onnen ja ilon lähde elämässä

Tämän Niinistö sitoi lakimiesajoiltaan itseään seuraavaan mottoon, jonka mukaan “jos joku sinun huostaasi jotakin uskoo, sinä hoidat sitä huolellisemmin kuin omia asioitasi”. Tämä on mielestäni korostetun tärkeää näinä yhteisvastuullisuutta ihannoivina päivinä.

Niinistön yleisökysymysten vastauksista haluan erityisesti nostaa esiin amerikkalaisten dollarien painamiseen liittyneen kommentin. Kysymys kuului kutakuinkin niin, että mitä mieltä Niinistö on rapakontakaisesta ratkaisumallista painaa vain koko ajan lisää rahaa, johon Niinistö vastasi, että se on tietoinen yritys kylvää inflaation siemen ja inflaation kautta – eli että kaikkien velat pienenevät – maailma itsensä tästä taloussotkusta ylös kampeaa.

Vaikka Niinistön puheenvuoro olikin vähän negatiivissävytteinen joskin on huomattava että realistin näkökulmasta katsoen, muisti hän kuitenkin mainita jälleen sen, että Suomi on kaikilla mahdollisilla mittareilla mitattuna toisen maailmansodan jälkeisen ajan menestynein valtio ja että kyllä tästäkin selvitään.

Turha enempää vakuutella, että tapahtuma oli kerta kaikkisen hieno ja suuri kiitos siitä Tampereen Kauppakamarille!

Kuva: Tampereen Kauppakamari

Mahtavaa viikon jatkoa kaikille!

Jussi

HUB <3 Nuorten Yrittäjien Voimala

Hub Tampere ja Nuorten Yrittäjien Voimala ovat tehneet yhteistyötä keväästä 2010 saakka.

Haluamme tiivistää verkostoja edelleen ja siksi tarjoammekin nyt NYViläisille tilaisuuden tulla tutustumaan Hubiin yhden työpäivän ajaksi. Tutustumispäivä ei maksa mitään ja käyttöösi saat 450 neliötä työtilaa, netin ja neuvotteluhuoneet. Nyt jos koska kannattaa tarttua Hubia sarvista! Ei muuta kun läppäri kainaloon ja Hubiin.

NYViläisten oma päivä 13.10.2011 klo.09-16.00.

Ilmottaudu mukaan ilmaiselle test drivelle tästä

Lisätiedot:

Elina Ruuskanen
Host
Hub Tampere Oy
+358 40 757 1711
elina.ruuskanen@the-hub.net

Hub Tampere on paras paikka, Hub Tampere on iloinen!

Hei kaikille hubilaisille ja hubimielisille!

Kuten ainakin jäsenet ovat varmasti huomanneetkin, jotain tulee muuttumaan Hubilla syksyllä ja nyt me kerromme mitä se on! Eli siis korvat tarkkana! :)

Olemme toimineet taas vuoden verran melko pitkälti samalla eväskorilla ja huomanneet, että yhteisö tarvitsee kehittyäkseen tuoreita aineksia ja 1.10.2011 alkaen astuukin voimaan uusi, kahden vaihtoehdon jäsenyysmalli.

1.10.2011 alkaen jokainen nykyinen ja jokainen tuleva jäsen voi siis valita onko “Väinö Linna” vaiko “Finlayson” :D

Eroavaisuudet ovat, että siinä missä “Finlaysonit” valitsevat keskittyvänsä kaikkein olennaisimpaan – eli omaan bisnekseensä – “Väinö Linnat” saavat enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa paitsi jäsenhintaansa, myös yhteisön toimintaan ja kehitykseen pienten tarkoitusta varten suunniteltujen toimintojen avulla. Niihin pääsee tutustumaan parhaiten Hubilla sekä jäsenmaileissa – kyseessä on siis joukko nopeita ja vaivattomia askareita, nimeltään Toimintoja, joita kiireisinkin yrittäjä kykenee silloin tällöin tekemään… ;)

Sen lisäksi, että tarjoamme nykyiselle ja tulevalle jäsenistöllemme nämä mahdollisuudet, avaamme Hubia enemmän myös organisaatioille, jotka näkevät Hubissa hyötyä ensisijaisesti jotakin muuta kautta kuin kuukausittaisen jäsenyyden muodossa. Tätä on meiltä kyselty ja nyt on oikea aika niin toimia. Erilaisia tapahtumia ja koulutuksia Hubin puitteissa tulee siis tulevaisuudessa olemaan enemmän, ja jäsenillä (sekä “Väinö Linnoilla” että “Finlaysoneilla”) on luonnollisesti omat edut näihin osallistumisessa.

Sen lisäksi, että jäsenyysmalliin tulee kaksi rinnakkaista vaihtoehtoa, tapahtuu hinnoittelussa valinnan mukaan pieniä muutoksia. “Väinö Linnojen” jäsenyyshinnat pysyvät samana yhteisön kehittämiseen tähtäävien toimintojen suorittamisen myötä, joskin neuvotteluhuoneet muuttuvat maksullisiksi Verkosto-jäsenille ja Tiimipaketin hinta hieman laskee. Omaan bisnekseensä keskittymisen valitsevat “Finlaysonit” saavat nauttia samoista palveluista kuin tähänkin asti, mutta jäsenyyshinnat nousevat hieman. Ja jottei asia jäisi kenellekään epäselväksi:

Niin “Väinö Linnat” kuin “Finlaysonitkin” ovat Hubille erittäin tervetulleita!

Ja kuten tähänkin asti, yhden kuukauden jäsenyysvalinnan ei tarvitse olla lopullinen, eli samoin kuin jäsenyystasojen välillä on tähän mennessä sallittu vapaa liikkuvuus, niin sallitaan myös “Väinö Linna” ja “Finlayson”- mallien välillä. Me ymmärrämme, että yrittäjien tilanteet vaihtelevat ja siksi pyrimme mukautumaan näihin vaihteluihin.

1.10.2011 alkaen puhaltavat siis uudet tuulet ja lisää sekä yksityiskohtaisempaa tietoa niistä on tarjolla jatkuvasti – aivan, Hubilla! Tervetuloa siis jäsenet, uudet ja vanhat, “Väinö Linnat” ja “Finlaysonit” – te olette Hubille kaikki kaikessa.

Hub Tampere tiimi

p.s. Kaikki nykyiset jäsenet ovat automaattisesti lokakuun ajan “Väinö Linna” – jäseniä (ilman “painetta” vaivattomista askareista), joten hostit odottavat kuulevansa valintoja vasta 15.10.2011 mennessä;)

I am HUB Tampere - Another world is happening

Suomesta maailman johtava start-up valtio!

Ja mieluummin eilen;)

Kävin eilen Helsingissä käännähtämässä kuuntelemassa ameeriikkalaisen startteriguru Steve Blankin settejä sekä pientä paneelikeskustelua aiheesta.

Steve veti ihan hyvän setin – tai niinkun jotkut tapaavat sanoa:”ihan ok, kasipuoli”. Hyviä juttuja, muttei varsinaisesti mitään haltioivan uutta ja jalat alta vievää. Stevellä oli selkeästi pääasiallisena näkökulmanaan suomalaisen start-up kentän haasteet. Varsin loogista tilaisuuden otsikon huomioiden.

Tässä päättäjien kannalta oleellisimmat slaidit:

Maestron näkemys haasteista osa 1...

...ja osa 2

Eli lyhyesti; Steve on sitä mieltä, että meillä on Suomessa suuri (ainakin poliittisen tason) ristiriita näkemyksissä siitä, mihin lopputulemaan tätä valtiota pitäisi kehittää ja miten siihen päästään.

Asiat ovat tietty hirvittävän kulttuuri- ja paikkasidonnaisia kaiken kaikkiaan ja Silicon Valleytä on sinällään turha suoraan verrata Suomeen, mutta toisaalta kaikki on kuitenkin asenteesta kiinni ja toisin kuin Piilaaksossa, Suomessa on ikävä kyllä pulaa rohkeista riskinottajista. Eli pienellä asennemuutoksella voitaisiin pikkuhiljaa lopetella kulttuurisidonnaisuuden käyttäminen tekosyynä. Konkreettisena ratkaisuna tähän ehdotettiin edes 0,01% osuuden laittamista olemassaolevista talousresursseista täysin “hulluihin” ideoihin tulevaisuudessa.
Itse yrittäjyyttä tukevan infrastruktuurin suhteen tilanne on myös täysin erilainen siinä mielessä, että Yhdysvalloissa ei ole olemassa mitään valtion ylläpitämää/tukemaa tahoa, joka olisi erikoistunut nimenomaan uuden yrittäjyyden tukemiseen samoin kuin meillä esim. Tekes. Siellä ei vain yksinkertaisesti ole mitään valtiollista instanssia joka tulee apuun jos touhu ei pyöri heti tulorahoituksella (niinkuin se harvemmin heti pyörii), vaan homma toimii tarvittaessa yksityisen riskirahan turvin. Lopun kysymysosiossa eräs vieras kysyikin mitä mahtaisi tapahtua jos Tekes suljettaisiin huomenna…

Mutta hei! Ei nyt ole tarkoitus taas kerran keskittyä ensisijaisesti siihen mikä täällä voisi olla paremmin, vaan alkaa tekemään! Niinkun Stubbin Alex paneelissakin vetäs ässän hihasta, että “kyllä me kaikki tiedetään mitä pitäis tehdä, kyse on vaan siitä että joku alkaa tekemään”.
Ja onhan Suomi maailman 4. kilpailukykyisin maa, joten ruikutus on ihan turhaa!

Asenteellisista eroavaisuuksista puhuttiin melko paljon ja keskustelua johtanut Konecranesin Pekka Lundmark totesikin Steve Blankin kommenttiin siitä, että Silicon Valleyssä epäonnistunutta yrittäjää sanotaan kokeneeksi, näin:

“Suomessa toiseksi suurin rikos on yrittää jotain ja epäonnistua,
ja suurin rikos on yrittää jotain ja tehdä pirusti rahaa.”

Vaikka Peter Vesterbacka kieltämättä vähän “vesitti” lopun paneelikeskustelua omalla super-extrovertillä ja tällä hetkellä ultrahotilla persoonallaan, oli hänen loppukaneettinsa silti kaikessa yksinkertaisuudessaan ja pienellä kliseisyydelläkin maustettuna muistamisen arvoinen: “attitude is everything”.
Kiinnostavaa oli myös kuulla, että Stubb on nyt keräämässä Vesterbackan avustamana neuvonantoryhmää, jonka on tarkoitus opettaa Alexille kaikki mahdollinen start-up kentästä, jotta poliittiset päättäjät voisivat tehdä mahdollisimman oikeita linjanvetoja. Jäämme odottamaan tätä.

Jussi